Hyvää tätä hetkeä juuri sinulle. Toivottavasti sinulla on mukava olla, istut tai pötkötät jossain pehmeässä ja lämpöisessä paikassa ja sinulla on rauhallinen hetki kuunnella hetken aikaa.
Tässä tekstissä käsittelen Sarja Norjan tietokirjaa Alkemian historia. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ja se on ilmestynyt vuonna 2023.
Norjan kotisivuilla Kapsin palvelimella (linkki) esitellään tämä kirjailija ja runoilija näin:
”Sara Norja on syntynyt Englannissa, mutta asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Kaksikielisyys värittää hänen elämäänsä ja kirjallista tuotantoaan. Sara on Turun yliopistosta valmistunut filosofian tohtori, jonka englannin kielihistoriaa käsittelevä väitöskirja tutki varhaisia englanninkielisiä alkemistisia käsikirjoitustekstejä. Alkemian tutkimus jatkuu postdoc-tutkijana TiTaRa-hankkeen parissa. Sara kirjoittaa fiktiota, tietokirjallisuutta ja runoutta sekä englanniksi että suomeksi. Hänen esikoistietokirjansa Alkemian historia ilmestyi elokuussa 2023 (SKS Kirjat). Säeromaani Kummajaisten kesä ilmestyi joulukuussa 2023 (Nysalor).”
Kirjan takakannessa kerrotaan seuraavaa:
”Alkemia oli yksi varhaisimmista kokeellisista tieteenaloista, jonka avulla pyrittiin valmistamaan niin kultaa kuin ihmiselämää pidentäviä eliksiirejä. Viisasten kiven etsinnän lisäksi alkemistit yrittivät luoda eläviä olentoja, tislata erilaisia lääkkeitä ja selvittää materian saloja. Henkinen ja mystinen alkemia oli myös ponnistelua kohti valaistumista ja korkeampaa tietoa.
Kukoistuskaudellaan 1100-1600-luvuilla alkemia otettiin Euroopassa hyvin vakavasti, ja lukuisat hallitsijat palkkasivat kilvan alkemisteja hoviensa laboratorioihin. Alkemistien salaisissa kammioissa ei kenties syntynyt juurikaan kultaa, mutta sitäkin enemmän käytännön kemiallisia keksintöjä ja löydöksiä tislausastioista fosforiin.
Sara Norjan teos vie lukijan kiehtovalle matkalle länsimaisen alkemian historiaan Egyptin Aleksandriasta keisari Rudolf II:n Prahaan, Isaac Newtonin laboratorioon ja August Strindbergin ateljeehen.”
Sara Norja vaikuttaa tällä hetkellä Turun yliopistossa, ja hänen erikoisalaansa ovat yliopiston nettisivujen mukaan englannin kieli, klassilliset kielet ja monikielinen käännösviestintä. Samalla sivulla on myös linkit kuuteen julkaisuun, joiden seassa on myös käsillä oleva kirja.
Muut julkaisut ovat seuraavat:
TiTaRan ensimmäinen vuosi: Alkemiaa ja noitatutkimusta (2024)
Koneen Säätiö Kaivolla-blogi
Norja Sara
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1))
Historiallisia tekstikäsityksiä: Keskiajan ja uuden ajan alun tieteelliset tekstit (2024)
Norja, Sara; Varila, Mari-Liisa
( B2 Vertaisarvioimaton kirjan tai muun kokoomateoksen osa)
Noidat, alkemistit ja astrologit yhteiskunnassa kielitieteen keinoin (2023)
Koneen Säätiö Kaivolla-blogi
Meerto Ida, Norja Sara, Nyberg Kristel, Varila Mari-Liisa
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1))
Book review: Curtis Runstedler: Alchemy and Exemplary Poetry in Middle English Literature. 2023. ISBN: 978-3-031-26605-8 (2023)
English Studies
Norja Sara
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä )
Alchemy in the Vernacular: An Edition and Study of Early English Witnesses of The Mirror of Alchemy (2022)
Neuphilologische Mitteilungen
Norja Sara
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä )
Norjaa on haastateltu tämän Alkemian historia -kirjan julkaisun yhteydessä mm. Kirkko ja kaupunki -lehteen. Lehden artikkelissa sanotaan mm. näin: ”Kielitieteilijä Sara Norja on tutkinut alkemiaa kohta kymmenen vuotta ja sanoo näkevänsä ja kuulevansa alkemiaa kaikkialla. Hänen mukaansa alkemia-sanastakin tuntuu nykyisin tulleen synonyymi monenlaiselle, erityisesti sisäiselle, muutokselle.”
Norjan sitaatti samasta artikkelista:
”Yksi syy on se, että ihmiset ovat uskoneet niin vahvasti, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta. Jos kultaa ei syntynyt, Jumala ei ollut sitä tahtonut. Kyse oli myös jääräpäisestä optimismista, joka sai alkemistit toistamaan samaa prosessia yhä uudelleen ja uudelleen, Sara Norja sanoo.”
Kirja koostuu useasta eri alaosiosta, ja ne sisältävät mm. seuraavia pääkohtia:
- Egyptiläinen taito
- Kreikkalaisen filosofian vaikutus
- Alkemian mullistajat Lähi-dässä
- Keskiajan alkemia Euroopassa
- Alkemia ja keskiajan yhteiskunta
- Alkemia uuden ajan alussa
- Lääketieteellinen alkemia
- Totuudenetsijöitä ja huijareita uuden ajan alussa
- Pohjolan alkemiaa
- Viisasten kivi ja ikuinen elämä
- Alkemia ja tieteellinen vallankumous
- Alkemistinen kielenkäyttö ja kuvasto
- Henkistä kasvua ja okkultismia alkemiassa 1700-luvulta eteenpäin
- Alkemia taiteessa ja kirjallisuudessa
Mielenkiintoista oli se, kuinka alkemiaa, jota tänä päivänä pidetään täytenä höpöhöpönä ja sivulauseina lastenohjelmissa samaan tapaan kuin esimerkiksi ufoja, saatettiin harjoittaa keskiajalla lääketieteen kanssa lähes käsikädessä. Siihen suhtauduttiin erilaisella vakavuudella, vaikkakin alkemistit saivat paljon paskaa niskaansa. Lainaus kirjasta: ”(Roger) Baconin mielestä alkemian hyödyllisin tavoite oli pidentää ihmiselämää ja parantaa sairauksia. Alkemiaa käytettiinkin keskiajalla myös lääketieteellisiin tarkoituksiin, tavoitteena poistaa kehosta sairaudet. Täydellisyyden tavoittelun tausta-ajatus tekee yhteydestä selvän: jos metalleja voi tehdä täydellisemmiksi eli kullaksi, on johdonmukaista, että ihmiskehoa voisi viedä kohti täydellisyyttä, eli terveyttä ja pitkäikäisyyttä”.
Muutoinkin kirja valotti minulle paljon lisää keskiajasta. Minä olen syntynyt 80-luvun alussa, ja tottunut siihen, että on värikkäitä nappuloita, näppäimistöjä, valokuvia, videota ja sekä analogista että digitaalista ääntä, ja minua on pitkään aihepiirinä jopa suorastaan kauhistuttanut keskiaikainen elämä. Norjan teos kuitenkin sai tämän kauhistuksen tunteen liennytettyä ja sai minut jopa kiinnostumaan perehtymään enemmänkin keskiaikaan ja muutoinkin vanhaan aikaan ennen nykyisenlaista kirjapainoa ja kuvaputkia ja transistoreita ja nestekidenäyttöjä. Ehkä juuri se sellainen mielikuva pimeydestä, sähkövalon puutteesta, on ollut tietynlainen mörkö minulle.
Sillä tavalla Alkemian historia toimi minun mieleni sisällä omanlaisenaan viisasten kivenä, sillä se muutti, transmutatoi minun virheellisen ja osittain haitallisenkin ajatukseni, ideani, keskiajasta ja teki siitä kultaa. Tässä mielessä Norjaa voisi sanoa ajatusten alkemistiksi, joka oikeasti osaa sanoillaan valmistaa jotakin todella arvokasta.
Kirjassa on 353 sivua, ja se on sellainen suhteellisen paksu opus. Taitto ja typografia on äärimmäisen tyylikästä, ja vaikka SKS:n kirjoista on viime vuosina paljastunut vähän kehnompiakin teoksia, myös taittoasultan, niin tämä kirja kyllä korjaa potin ja lunastaa paikkansa kokonaisvaltaisena taideteoksena.
Kirjan graafisesta suunnittelusta on vastannut Timo Numminen, ja taitosta Sisko Honkala. Alkemian historia on painettu Tallinnassa vuonna 2023.
Loppuun vielä sitaatti Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista:
”Käsitys, että kirkko olisi tuominnut alkemian taikuutena ja harhaoppina, ei Sara Norjan mukaan pidä paikkaansa. Päinvastoin: Jumala halusi, että maailmaa tutkitaan, ja alkemia oli siihen yksi tapa. Monet alkemistit myös olivat kirkonmiehiä jo siksikin, että munkit ja papit kuuluivat siihen väestönosaan, joka osasi lukea ja kirjoittaa.
– Ei ole myöskään mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia, Norja lisää.
– Alkemiaa ei siis demonisoitu, joskin 1300-luvulla paavi koetti kieltää alkemian – ei sen epäkristillisyyden vuoksi vaan siksi, ettei hän halunnut liikaa kultaa liikkeelle.”